Liity Edistyspuolueen jäseneksi ja tue toimintaamme!
Lue lisää ...
Briefly in English!

Edistyspuolue – Vapaus valita

Edistyspuolueen säännöt

1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet

Yhdistyksen nimi on Kansallinen Edistyspuolue r.y.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakieli suomi.

Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi.

2. Tarkoitus

Puolueen tarkoituksena on toimia seuraavien, puoluekokouksen hyväksymissä periaate- ja tavoiteohjelmissa tarkennettujen pyrkimysten edistämiseksi:

  • puolustaa yksilönvapautta ja yhdenvertaisuutta lain edessä
  • edistää vapaata markkinataloutta
  • kehittää avointa yhteiskuntaa
  • turvata rajoitettu julkinen valta, jonka tehtävänä on kansalaistensa fyysisen koskemattomuuden ja omaisuudensuojan takaaminen
  • taata tasavaltainen valtiomuoto ja kansanvaltainen perustuslaki

Puolueen aatteellisen perustan muodostavat liberalismi ja tasavaltalaisuus.

3. Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin, kunnallisiin sekä Euroopan parlamentin vaaleihin, tekee aloitteita ja kannanottoja, harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kursseja, koulutustilaisuuksia, juhlia ja muita tapahtumia. Puolueen nimeä ei voi käyttää uskonnollisten yhteisöjen, työmarkkinajärjestöjen, osuuskuntien tai muiden sellaisten etujärjestöjen hallintoelinten vaaleissa, joihin osallistuminen saattaisi kyseenalaistaa puolueen julkisissa luottamustehtävissä toimivien tai julkista valtaa käyttävien jäsenten intressit.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita, järjestää asianomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kustannustoimintaa, ravitsemus- ja majoitusliiketoimintaa sekä muuta puolueen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista vastaavaa 5§:n mukaista taloudellista toimintaa, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.

4. Jäsenet

Puolueen varsinaiseksi henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä Suomen kansalainen tai Suomessa kotipaikan omaava ulkomaalainen, joka hyväksyy puolueen tarkoituksen, toiminnan ja periaatteet ja joka haluaa edistää ja tukea puolueen toimintaa.

Puolueen järjestöjäseneksi voidaan hyväksyä puolueen henkilöjäsenten muodostama rekisteröity paikallis- tai kunnallis- tai piirijärjestö tai puolueen henkilöjäsenten muodostama rekisteröity valtakunnallinen liitto ja sen järjestöjäsenet. Puolueen järjestöjäsenten henkilöjäseneksi voivat liittyä vain puolueen henkilöjäsenet.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea puolueen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset henkilöjäsenet, järjestöjäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan puoluehallituksen esityksestä puoluekokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut puolueen toimintaa taikka liberalismia ja tasavaltalaisuutta yleisesti.

Kaikki henkilöjäsenet ovat liittyessään velvollisia ilmoittamaan puolueelle koko nimensä, syntymäaikansa ja yhteystietonsa ja myöhemmin mahdolliset yhteystietojen muutokset.

5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Puoluehallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai sen tarkoitusperiä tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

6. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää sääntömääräinen puoluekokous. Puoluekokous voi myös päättää, että kannattavien jäsenten jäsenmaksu on vapaaehtoinen ja sen suuruus kannattavien jäsenten itsensä päätettävissä, jolloin puoluekokous kuitenkin antaa suosituksen kannattavien jäsenten vapaaehtoisen jäsenmaksun suuruudeksi. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

7. Hallintoelimet

Puolueen ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous. Lainmukaisen hallituksena toimii puoluehallitus.

8. Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluu sääntömääräisessä puoluekokouksessa valitut puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 5-14 muuta varsinaista jäsentä.

Puoluehallituksen toimikausi on sääntömääräisten puoluekokousten välinen aika.

Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Vaaleissa noudatetaan sitä, mitä näissä säännöissä sanotaan puolueen sisäisistä henkilövaaleista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Puoluehallitus päättää puolueen nimen käytöstä vaaleissa.

Valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin valmistauduttaessa puoluehallituksen on annettava yleisohjeensa piiri-, kunnallis- ja paikallisjärjestöille vaaleissa noudatettavista menettelytavoista. Mikäli ne haluavat poiketa näistä ohjeista, niiden on ilmoitettava siitä puoluehallitukselle hyvissä ajoin ennen vaalivalmistelujen aloittamista.

9. Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, puoluesihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

10. Tilikausi ja tilintarkastus

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen sääntömääräistä puoluekokousta. Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen sääntömääräistä puoluekokousta puoluehallitukselle.

11. Puoluekokoukset

Puoluekokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla puoluekokouksen aikana.

Sääntömääräinen puoluekokous pidetään vuosittain puoluehallituksen määräämänä päivänä touko-elokuussa.

Ylimääräinen puoluekokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää tai kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) puolueen äänivaltaisista jäsenistä sitä puoluehallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Puoluekokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on puoluehallitukselle kirjallisesti esitetty.

Puoluekokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella henkilöjäsenellä yksi ääni. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on kullakin yksi ääni. Jäsenmaksunsa maksaneilla järjestöjäsenillä on yksi ääni kutakin alkavaa 30-lukua kohti. Yksi luonnollinen henkilö voi käyttää puoluekokouksessa vain yhden järjestöjäsenen ääntä, ja hänen on oltava äänivaltainen jäsen kyseisessä järjestöjäsenessä. Kannattavalla jäsenellä on puoluekokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluekokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa noudatetaan sitä, mitä näissä säännöissä sanotaan puolueen sisäisistä henkilövaaleista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puoluekokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Puoluekokousten koollekutsuminen

Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen puoluekokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, puolueen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

13. Sääntömääräinen puoluekokous

Sääntömääräisessä puoluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. puoluehallituksen puheenjohtaja tai hänen olleessaan estyneenä jompikumpi varapuheenjohtaja avaa puoluekokouksen
2. valitaan puoluekokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. todetaan puoluekokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. vahvistetaan puoluekokouksen työjärjestys
5. asetetaan puoluekokouksen tarpeellisiksi katsomat valmistelevat toimikunnat
6. käsitellään puolueen ja eduskuntaryhmän vuosikertomukset ja päätetään niistä
7. käsitellään puolueen tilinpäätös ja toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. käsitellään puolueen toimintasuunnitelma sekä mahdolliset muut ohjelmat
9. päätetään puolueen tulo- ja menoarviosta sekä määrätään jäsenmaksujen suuruudet
10. valitaan puoluehallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja muut jäsenet
11. valitaan toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja heille varahenkilöt
12. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Aloitteen sääntömääräiselle puoluekokoukselle voi tehdä kymmenen varsinaista henkilöjäsentä, kunniajäsentä ja/tai puheenjohtajaa taikka puolueen järjestöjäsen. Aloite on esitettävä kirjallisesti puoluehallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Neuvoa-antava jäsenäänestys

Neuvoa-antava jäsenäänestys toimitetaan, kun puoluekokous niin päättää tai kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) puolueen äänivaltaisista henkilöjäsenistä sitä puoluehallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Äänestys on toimitettava kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen toimittamisesta on puoluehallitukselle kirjallisesti esitetty.

Äänestyksessä ovat äänivaltaisia puolueen jäsenmaksunsa maksaneet varsinaiset henkilöjäsenet sekä kunniajäsenet ja -puheenjohtajat.
Äänestys voidaan toimeenpanna puoluehallituksen harkinnan mukaan postiäänestyksenä, sähköpostitse tai puolueen internet-sivustolla.

15. Puolueen sisäiset henkilövaalit

Kaikissa puolueen sisäisissä henkilövaaleissa käytetään hyväksymisvaalitapaa, jossa jokainen äänioikeutettu saa äänestää niin useaa ehdokasta kuin haluaa ja jossa valituksi tulee se ehdokas, joka saa/tulevat ne ehdokkaat, jotka saavat eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Mikäli ehdokkaita tehtävään on enintään sama määrä kuin täytettäviä paikkoja, ei vaali ole pakollinen.

16. Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleissa

Puolueen eduskuntavaaliehdokkaat asetetaan jäsenäänestyksen perusteella kussakin vaalipiirissä erikseen. Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos ehdokkaiksi nimetään enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat vaalipiirin alueella asuvat puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet.

Vaalipiirin alueella toimivilla puolueen paikallisyhdistyksillä on oikeus nimetä ehdokkaita jäsenäänestykseen enintään se määrä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jonka vähintään kymmenen (10) vaalipiirissä asuvaa puolueen henkilöjäsentä nimeää ehdokkaaksi jäsenäänestykseen.

Jäsenäänestykseen saa nimetä ainoastaan henkilön, joka on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa, joka on kirjallisesti sitoutunut puolueen tarkoitukseen ja ohjelmaan työssään kansanedustajana mikäli tulee valituksi, ja joka on vaalikelpoinen valtiollisissa vaaleissa. Jäsenäänestykseen ei tule ottaa henkilöä, jonka toiminnan voidaan katsoa olevan puolueen tarkoituksen tai ohjelman vastaista taikka muutoin vahingoittavan puoluetta.

Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Jäsenäänestyksessä noudatetaan sitä, mitä näissä säännöissä sanotaan puolueen sisäisistä henkilövaaleista.

Äänestys voidaan toimeenpanna vaalipiirin alueella asuvien puolueen äänivaltaisten henkilöjäsenten keskuudessa piirihallituksen harkinnan mukaan postiäänestyksenä, sähköpostitse tai puolueen tai piirijärjestön internet-sivustolla.
Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee piirikokous.

Mikäli ehdokkaita jäsenäänestykseen on määräaikaan mennessä nimetty vähemmän kuin puolue asettaa ehdokkaita vaalipiirissä, loput ehdokkaat nimeää piirikokous tai sen valtuuttamana piirihallitus.

Piirikokous saa myös puoluehallituksen suostumuksella poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta enintään yhdellä neljäsosalla niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen. Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä.

Päätöksen vaaliliitoista eduskuntavaaleissa vaalipiirin alueella tekee piirikokous puoluehallituksen suostumuksella.

17. Ehdokkaan asettaminen tasavallan presidentin vaaleissa

Puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenäänestyksellä, jos ehdokkaaksi nimetään vähintään kaksi henkilöä. Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos ehdokkaaksi nimetään enintään yksi henkilö. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet.

Puolueen piirijärjestöillä ja liitoilla on kullakin oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jonka vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) puolueen äänivaltaisista henkilöjäsenistä nimeää ehdokkaaksi jäsenäänestykseen.

Jäsenäänestykseen saa nimetä ainoastaan henkilön, joka on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa, joka on kirjallisesti sitoutunut puolueen tarkoitukseen presidenttinä mikäli tulee valituksi, ja joka on vaalikelpoinen tasavallan presidentin vaaleissa. Jäsenäänestykseen ei tule ottaa henkilöä, jonka toiminnan voidaan katsoa olevan puolueen tarkoituksen vastaista taikka muutoin vahingoittavan puoluetta.

Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Jäsenäänestyksessä noudatetaan sitä, mitä näissä säännöissä sanotaan puolueen sisäisistä henkilövaaleista.

Äänestys voidaan toimeenpanna puolueen äänivaltaisten henkilöjäsenten keskuudessa puoluehallituksen harkinnan mukaan postiäänestyksenä, sähköpostitse tai puolueen internet-sivustolla.

Päätöksen presidentinvaaleihin osallistumisesta tekee puoluekokous.

Mikäli jäsenäänestykseen ei ole määräaikaan mennessä nimetty ainuttakaan ehdokasta, valitsee presidenttiehdokkaan puoluekokous.

18. Ehdokkaiden asettaminen Euroopan parlamentin vaaleissa

Puolueen europarlamenttivaaliehdokkaat asetetaan jäsenäänestyksen perusteella. Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos ehdokkaiksi nimetään enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita. Jäsenäänestyksessä äänioikeutettuja ovat puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet.

Puolueen piirijärjestöillä ja liitoilla on oikeus nimetä ehdokkaita jäsenäänestykseen enintään se määrä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita. Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jonka vähintään sata (100) puolueen henkilöjäsentä nimeää ehdokkaaksi jäsenäänestykseen.

Jäsenäänestykseen saa nimetä ainoastaan henkilön, joka on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa, joka on kirjallisesti sitoutunut puolueen tarkoitukseen ja ohjelmaan työssään Euroopan parlamentin jäsenenä mikäli tulee valituksi, ja joka on vaalikelpoinen Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenäänestykseen ei tule ottaa henkilöä, jonka toiminnan voidaan katsoa olevan puolueen tarkoituksen tai ohjelman vastaista taikka muutoin vahingoittavan puoluetta.

Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Jäsenäänestyksessä noudatetaan sitä, mitä näissä säännöissä sanotaan puolueen sisäisistä henkilövaaleista.

Äänestys voidaan toimeenpanna puolueen äänivaltaisten henkilöjäsenten keskuudessa puoluehallituksen harkinnan mukaan postiäänestyksenä, sähköpostitse tai puolueen internet-sivustolla.

Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee puoluekokous.

Mikäli ehdokkaita jäsenäänestykseen on nimetty määräaikaan mennessä vähemmän kuin puolue asettaa, loput ehdokkaat nimeää puoluekokous tai sen valtuuttamana puoluehallitus.

Puoluekokous tai sen valtuuttamana puoluehallitus saa myös poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta enintään yhdellä neljäsosalla niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen. Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä.

Päätöksen vaaliliitoista europarlamenttivaaleissa tekee puoluekokous tai sen valtuuttamana puoluehallitus.

19. Puolueen eduskuntaryhmä ja hallitukseen osallistuminen

Puolueen eduskuntaryhmän muodostavat ne kansanedustajat, jotka ovat puolueen jäseniä tai jotka on valittu puolueen asettamista ehdokkaista tai jotka eduskuntaryhmä on myöhemmin hyväksynyt jäsenikseen. Eduskuntaryhmä laatii omat sääntönsä.
Puolueen osallistumisesta hallitukseen päättävät eduskuntaryhmä ja puoluehallitus yhteisessä kokouksessa.

20. Puolueen europarlamenttiryhmä

Puolueen europarlamenttiryhmän muodostavat ne Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat puolueen jäseniä tai jotka on valittu puolueen asettamista ehdokkaista tai jotka europarlamenttiryhmä on myöhemmin hyväksynyt jäsenikseen.

Puolueen kuulumisesta johonkin eurooppalaiseen puolueeseen päättää puoluekokous.

21. Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta. Tullakseen voimaan päätös on vahvistettava toisessa sitä varten vähintään kahden (2) viikon väliajan jälkeen pidettävässä puoluekokouksessa niin ikään vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat liberalismin ja tasavaltalaisuuden edistämiseen purkamisesta päättävän puoluekokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt hyväksytty puoluekokouksessa Turussa 13.7.2013.