Liity Edistyspuolueen jäseneksi ja tue toimintaamme!
Lue lisää ...

Edistyspuolue – Vapaus valita

Koulutuspolitiikka

Keskustelua Edistyspuolueen politiikasta, ideologiasta ja kannoista.

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Matti » 27.06.2012, 21:52

DataEntity kirjoitti:Miten ehdotetussa järjestelmässä estetään pienituloisten opiskelumahdollisuuksien rapautuminen?
Pienituloiset voivat saada koulutusseteleitä tai perustuloa. Pienituloiset voivat myös ottaa opintolainaa tai rahoittaa itse opiskelunsa. Vapaampi markkinatalous nostaa tuloja yleisesti ja parantaa finanssimarkkinoiden toimintaa.
Matti
 
Viestit: 150
Liittynyt: 11.12.2011, 15:39

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja DataEntity » 28.06.2012, 01:07

Matti kirjoitti:Pienituloiset voivat saada koulutusseteleitä tai perustuloa. Pienituloiset voivat myös ottaa opintolainaa tai rahoittaa itse opiskelunsa. Vapaampi markkinatalous nostaa tuloja yleisesti ja parantaa finanssimarkkinoiden toimintaa.


Väitteessäsi on parikin ongelmaa, annas kun selitän; Ensinnäkin opintolaina on valtion takaamaa lainaa, eli sääntelyä. Oletettavasti EPU ei tue moista toimintaa. Puhumattakaan siihen sisältyvästä riskistä.

Voittoa tavoittelevalle yritykselle tärkeintä on kate, jota yleisemmin kasvatetaan joko hintaa nostamalla tai kuluja karsimalla. Koulutuksessa tämä tarkoittaisi joko lukukausimaksujen nostoa tai laadusta tinkimistä. Eli joko köyhille on tarjolla huonoa koulutusta tai ei koulutusta laisinkaan, mistä muodostuu noidankehä. Ja ellei tämä koske köyhiä ihmisiä, niin se koskee pieniä tai/ja köyhiä kuntia.

Koulutussetelillä köyhätkin saavat laadukasta opetusta ja on täten ainoa vaihtoehto(jonka nyt saan päähäni, kello yhdeltä aamuyöllä), mutta tuo kilpailun elementin mukaan. Mutta miksi, koulutus ei ole juurikaan muuttunut joko ~250 vuoteen tai jopa tuhansiin vuosiin. Ja on tutkimuksia jotka viittaisivat siihen että yksityiskoulujen opetuksenkaan laatu ei ole merkittävästi parempi. Mitä uutta kilpailu tuo kuvioon? Varsinkaan kun se on jo tässä muodossa valtion sääntelemää.

Vielä kaksi ongelmaa; Ruotsin mallia kehutaan liberaalien keskuudessa, mutta Ruotsi ei pärjännyt läheskään yhtä hyvin PISA testeissä. Ennenkuin lähdemme suin päin muuttamaan koulutuspolitiikkaa, on asia tutkittava ja mahdollisesti suoritettava pitkiä pilottikokeita jossain asiaan vapaaehtoisesti ilmottautuvassa koulussa. Onhan kyse kuitenkin väkivallan uhalla otettujen yhteisten rahojen käytöstä...

Sitten vielä, Tiede. Turvaisiko koulutusseteli yliopistoissa tapahtuvan tutkimuksen nykyisellään? Elämme aikoja jossa tieteen ja tuotekehityksen tekemiset ovat kilpailukyvyn elinehto.
DataEntity
 
Viestit: 26
Liittynyt: 27.06.2012, 19:07

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Corto » 28.06.2012, 10:20

Milton Friedman taisi muistaakseni luonnehtia loistavassa kirjassaan Capitalism and Freedom panostusta koulutukseen yhdeksi tuottavimmista mahdollisista investoinneista, ja harmitteli ettei koulutuksen rahoittamiselle ole muodostunut missään kovin hyviä vapaita markkinoita. Sikäli kun muistan, hän ei sinänsä kuitenkaan kuitannut koulutuspolitiikkaa minään selkeän yksiselitteisen ongelmattomana kenttänä markkinataloudellisillekaan ratkaisuille.

Suhtaudun nihkeästi ihmisten kouluttamiseen väkisin, varmuuden vuoksi, aloille joilla ei ole töitä (julkisin varoin), taipumustensa vastaisesti tai ylipäänsä silloin, kun koulutettavalla ei ole pienintäkään motivaatiota. Omilla (tai vaikka vanhempiensa) varoillaan voi toki jokainen kustantaa kalliit yliopisto-opintonsa, jos kokee sillä saavansa vastinetta rahoilleen. Sinänsä motivoituneiden ja lahjakkaiden varattomienkin ihmisten kouluttamisessa edullisesti, jopa täysin ilmaiseksikin, voi olla paljonkin järkeä yksityiselle oppilaitoksille. Koulut kilpailevat kuitenkin keskenään tuottamillaan oppimistuloksilla ja laatu vetää puoleensa lisää maksavia asiakkaita.

Yliopistotutkimuksen rahoitusta pidän hiukan ongelmallisena kenttänä itsekin. Tavallisista teknologisista läpimurroista tehdään jo nyt varmaankin suurin osa joko yritysten omissa tutkimuskeskuksissa tai yliopistoissa yritysten rahoittamissa hankkeissa. Tämä tuskin onkaan ongelma.

Varsinainen ongelma on perustutkimus, johon panostaminen ei tuota varsinkaan nopeita rahallisia tuottoja.

Libertaari-teknokraatti voisi hyvinkin kysyä, että mihin filosofiaa tai etnomusikologiaa edes tarvitaan, mutta itse uskon että perustutkimus nostaa muun tieteen ja ymmärryksen tasoa vähissä erin (ja toki myös päinvastoin) ja tavoilla, jotka ovat usein nähtävissä vasta vuosien ja jopa vuosisatojen jälkeen. Kuitenkin, kuka haluaa rahoittaa pitkäjänteisesti "kannattamatonta" perustutkimusta, jos nyt laskuista jätetään yksityisten hyväntekijöiden perustamat säätiöt sekä tutkimukselle oman aikansa ja varansa palavasta intohimostaan uhraavat yksittäiset ihmiset?

---
Edit. ja käytin tässä nyt ylimalkaista käsitettä "perustutkimus" varmaankin täysin eri merkityksessä kuin se yleensä määritellään, mutta lähinnä tarkoitin siis tieteellistä tutkimusta joka ei tuota rahallista hyötyä, mutta lisää yleistä tietämystä ja ymmärrystä asioista.
Corto
 
Viestit: 122
Liittynyt: 25.11.2011, 10:14

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja DataEntity » 28.06.2012, 15:06

Corto kirjoitti:Milton Friedman taisi muistaakseni luonnehtia loistavassa kirjassaan Capitalism and Freedom panostusta koulutukseen yhtenä tuottavimmista mahdollisista investoinneista, ja harmitteli ettei koulutuksen rahoittamiselle ole muodostunut missään kovin hyviä vapaita markkinoita.


En ole lukenut moista teosta enkä lue, koska haluan lähestyä vapauden filosofiaa mahdollisimman naivistisesta tabula rasa tai tyhjän pöydän näkökulmasta. Näin ainakin kunnes omat näkemykseni ovat tarpeeksi kristalloituneet, tällöin vapauden luonne luonnollisena toimintatapana korostuu mielessäni ja mielipiteissäni.

Mutta pistän nimen korvantaa, odottamaan sitä kun tulee aika perehtyä siihen mitä muut ajattelevat.

Corto kirjoitti:Sikäli kun muistan, hän ei sinänsä kuitenkaan kuitannut koulutuspolitiikkaa minään selkeän yksiselitteisen ongelmattomana kenttänä markkinataloudellisillekaan ratkaisuille.


Harvoin sitä mikään ihmisen keksimä tekele onkaan.

Corto kirjoitti:Suhtaudun nihkeästi ihmisten kouluttamiseen väkisin, varmuuden vuoksi, aloille joilla ei ole töitä (julkisin varoin), taipumustensa vastaisesti tai ylipäänsä silloin, kun koulutettavalla ei ole pienintäkään motivaatiota.


Koska kyse on verotuloista, ei todellakaan ole mielekästä tai hyvää moraalia edustavaa pistää yhteistä rahaa toimimattomiin ratkaisuihin. Muutenkin koulutuksen dynamiikkaa pitäisi parantaa.

Tämä ajatus mulla oli sen PISA-kysymyksen takana, kun kerran jokin tässä nykyisessä järjestelmässä selkeästi toimii hyvin, onko oikeutettua käyttää sitä verorahaa järjestelmään jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita. Ellei sitä ensin empiirisesti testata?

Corto kirjoitti:Omilla (tai vaikka vanhempiensa) varoillaan voi toki jokainen kustantaa kalliit yliopisto-opintonsa, jos kokee sillä saavansa vastinetta rahoilleen.


Omaehtoista ja -kustanteista opiskelua pitäisi laajentaa, esim. peruskoulussa ei tarvittaisi muuta kuin yhden - vapaavalintaisen - vieraan kielen opetusta. Tämäkin vain siksi että kaksikielisyyden tiedetään parantavan ihmisen älyllistä kehitystä ja on siten verovarojen tehokasta ja vastuullista käyttöä.

Corto kirjoitti:Sinänsä motivoituneiden ja lahjakkaiden varattomienkin ihmisten kouluttamisessa edullisesti, jopa täysin ilmaiseksikin, voi olla paljonkin järkeä yksityiselle oppilaitoksille. Koulut kilpailevat kuitenkin keskenään tuottamillaan oppimistuloksilla ja laatu vetää puoleensa lisää maksavia asiakkaita.


Mutta jos koulun tulosnäkymä heikentyy, niin köyhien halpa tai ilmainen koulutus tuskin on suurena prioriteettinä. Koulutusjärjestelmää tuskin kannattaa rakentaa voittoa tavoittelevien yritysten hyväntahtoisuuden varaan?

Corto kirjoitti:Yliopistotutkimuksen rahoitusta pidän hiukan ongelmallisena kenttänä itsekin. Tavallisista teknologisista läpimurroista tehdään jo nyt varmaankin suurin osa joko yritysten omissa tutkimuskeskuksissa tai yliopistoissa yritysten rahoittamissa hankkeissa. Tämä tuskin onkaan ongelma.


Luultavasti, mutta suuret vallankumoukselliset läpimurrot ovat tulleet julkisrahoitteisten projektien seurauksena. Esim. Ydinvoima, kuulaskeutuminen ja internet. Valtiorahoitteisuus vaikuttaisi olevan toimiva ratkaisu suurissa ja rahallisesti tuottamattomissa teknologia-projekteissa. Mutta kun tarvittava teknologia on saatavilla, silloin sen vapauttaminen markkonoille on esitapausten perusteella paras toimintamalli.

Corto kirjoitti:Varsinainen ongelma on perustutkimus, johon panostaminen ei tuota varsinkaan nopeita rahallisia tuottoja.


Tämä on se nimenomainen pointti mitä minulla oli mielessä eilen aamuyöstä.

Corto kirjoitti:Libertaari-teknokraatti voisi hyvinkin kysyä, että mihin filosofiaa tai etnomusikologiaa edes tarvitaan, mutta itse uskon että perustutkimus nostaa muun tieteen ja ymmärryksen tasoa vähissä erin (ja toki myös päinvastoin) ja tavoilla, jotka ovat usein nähtävissä vasta vuosien ja jopa vuosisatojen jälkeen.


Ehkei filosofiasta tai etnomusiikista saa vastaavaa hyötyä, mutta eivät ne myöskään tarvitse miljardien eurojen verran kustannuksia. Eli sinänsä ei merkittävä kuluerä, jos kerran muutakin rahoitetaan veroista.

Corto kirjoitti:Kuitenkin, kuka haluaa rahoittaa pitkäjänteisesti "kannattamatonta" perustutkimusta, jos nyt laskuista jätetään yksityisten hyväntekijöiden perustamat säätiöt sekä tutkimukselle oman aikansa ja varansa palavasta intohimostaan uhraavat yksittäiset ihmiset? Edit. ja käytin tässä nyt ylimalkaista käsitettä "perustutkimus" varmaankin täysin eri merkityksessä kuin se yleensä määritellään, mutta lähinnä tarkoitin siis tieteellistä tutkimusta joka ei tuota rahallista hyötyä, mutta lisää yleistä tietämystä ja ymmärrystä asioista.


Mutta siinäpä se ongelma onkin, pitemmänpäälle kaikki yleinen tietämys johtaa myös rahalliseen hyötyyn. En usko että kvanttimekaniikastakaan uskottiin olevan mitään hyötyä, mutta ilman sitä ei nykyisiä pii-kantaisia mikropiirejä olisi keksitty.
DataEntity
 
Viestit: 26
Liittynyt: 27.06.2012, 19:07

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Matti » 28.06.2012, 16:46

DataEntity kirjoitti:Väitteessäsi on parikin ongelmaa, annas kun selitän; Ensinnäkin opintolaina on valtion takaamaa lainaa, eli sääntelyä.
Nykyisin on kyllä olemassa valtion takaamia opintolainoja, mutta tarkoitin lähinnä yksityisten myöntämiä opintolainoja, joita valtion ei välttämättä tarvitse taata. Kyllähän opintolainoja myönnettäisiin myös ilman valtion takausta.
DataEntity kirjoitti: Oletettavasti EPU ei tue moista toimintaa.
Eikö? Edistyspuolue tukee monenlaista valtion sääntelyä.
DataEntity kirjoitti:Puhumattakaan siihen sisältyvästä riskistä.
Kyse oli pienituloisten opintomahdollisuuksista. Minusta mahdollisuuksia saa olla, vaikka ne olisivat riskikkäittä. Minusta veronmaksajille ei pidä vierittää riskiä, jonka opiskelija tai hänen vanhempansa voivat itse ottaa.

DataEntity kirjoitti:Voittoa tavoittelevalle yritykselle tärkeintä on kate, jota yleisemmin kasvatetaan joko hintaa nostamalla tai kuluja karsimalla.
Voittoa voi tavoitella, vaikka kate ei olisi tärkeintä. Hintaa laskemalla tai kuluja lisäämällä voi joskus kate kasvaa.
DataEntity kirjoitti:Koulutuksessa tämä tarkoittaisi joko lukukausimaksujen nostoa tai laadusta tinkimistä. Eli joko köyhille on tarjolla huonoa koulutusta tai ei koulutusta laisinkaan, mistä muodostuu noidankehä. Ja ellei tämä koske köyhiä ihmisiä, niin se koskee pieniä tai/ja köyhiä kuntia.
Päätelmäsi ei seuraa kirjoittamistasi oletuksista. Köyhien koulutus voi nimittäin parantua, jos siirrytään vapaaseen markkinatalouteen. Köyhät voivat näet vaurastua vapaassa markkinataloudessa ja koulutuksen taso voi yleisesti nousta. Köyhät voivat myös maksaa koulutuksesta enemmän kuin nyt. Kulujen karsiminen ei tarkoita välttämättä koulutuksen huonontumista, varsinkin kun nykyinen kunnan tai valtion byrokratia on niin kallis verrattuna yksityiseen. Vaikka joku köyhä ei kävisi edes koulua, hän voisi silti saada parempaa koulutusta, sillä koulutus ei välttämättä vaadi koulua. Kuntienkin monopoli tulisi purkaa siirryttäessä vapaaseen markkinatalouteen, joten kuntien köyhyys ei aiheuttaisi niin paljon ongelmia ihmisille.

DataEntity kirjoitti:Koulutussetelillä köyhätkin saavat laadukasta opetusta ja on täten ainoa vaihtoehto(jonka nyt saan päähäni, kello yhdeltä aamuyöllä), mutta tuo kilpailun elementin mukaan.
Koulutusseteli ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto. Minusta parempi vaihtoehto on esimerkiksi perustulo, jolla voi kustantaa koulutustakin, mutta joka ei ole sidottu vain siihen. Tosin perustuloakaan ei tarvita, vaan täysin vapaa markkinatalous voi hoitaa homman.
DataEntity kirjoitti: Mutta miksi, koulutus ei ole juurikaan muuttunut joko ~250 vuoteen tai jopa tuhansiin vuosiin.
Eikö?
DataEntity kirjoitti:Ja on tutkimuksia jotka viittaisivat siihen että yksityiskoulujen opetuksenkaan laatu ei ole merkittävästi parempi. Mitä uutta kilpailu tuo kuvioon? Varsinkaan kun se on jo tässä muodossa valtion sääntelemää.
Vaikka yksityiskouluissa opetuksen laatu ei olisikaan merkittävästi parempi, kustannussäästöt ovat merkittäviä. Pienikin laadunparannus on minusta kyllä merkittävä. Valtion sääntelystä tulisi kyllä minusta päästä eroon, jotta saavutettaisiin laadunparannusta ja suurimmat mahdolliset kustannussäästöt.

DataEntity kirjoitti:Vielä kaksi ongelmaa; Ruotsin mallia kehutaan liberaalien keskuudessa, mutta Ruotsi ei pärjännyt läheskään yhtä hyvin PISA testeissä.
Ruotsissa on paljon enemmän maahanmuuttajia, mikä heikentää Ruotsin tuloksia. Suomessakin itse asiassa on yleensä mahdollista perustaa yksityiskouluja, jotka saavat tukea Ruotsin tapaan.
DataEntity kirjoitti:Ennenkuin lähdemme suin päin muuttamaan koulutuspolitiikkaa, on asia tutkittava ja mahdollisesti suoritettava pitkiä pilottikokeita jossain asiaan vapaaehtoisesti ilmottautuvassa koulussa. Onhan kyse kuitenkin väkivallan uhalla otettujen yhteisten rahojen käytöstä...
Minusta tutkimuksia on tehty ihan tarpeeksi, jotta vapaan markkinatalouden etu verrattuna valtiomonopolistiseen sosialismiin on tullut selväksi. Minusta siis ei tarvitse suorittaa pitkiä pilottikokeita ennen ihmisten vapauttamista. Moni kunnan tai valtion koulu ei varmaan vapaaehtoisesti ilmoittaudu kilpailulle alttiiksi nykyisen helpon, veronmaksajilta kiristetyn elämän sijaan. Nimenomaan väkivallan uhalla otettujen yhteisten rahojen käytön takia monopoli tulee purkaa ja sallia veronmaksajan käyttää rahansa valitsemaansa koulutukseen valtionmonopolin sijasta.

DataEntity kirjoitti:Sitten vielä, Tiede. Turvaisiko koulutusseteli yliopistoissa tapahtuvan tutkimuksen nykyisellään? Elämme aikoja jossa tieteen ja tuotekehityksen tekemiset ovat kilpailukyvyn elinehto.
Koulutussetelin päätarkoitus ei ole tutkimuksen turvaaminen, mutta koulutusseteliä voitaisiin käyttää myös tutkijankoulutuksen rahoittamiseen. Koulutusseteli myös lisäisi tutkimuksen kysyntää lisäämällä yliopisto-opettajien kysyntää. Tutkimusten mukaan valtion rahoittamasta tuotekehityksestä ei ole hyötyä kilpailukyvylle, mutta yksityisestä on.
Matti
 
Viestit: 150
Liittynyt: 11.12.2011, 15:39

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja DataEntity » 28.06.2012, 20:59

Matti kirjoitti:Nykyisin on kyllä olemassa valtion takaamia opintolainoja, mutta tarkoitin lähinnä yksityisten myöntämiä opintolainoja, joita valtion ei välttämättä tarvitse taata. Kyllähän opintolainoja myönnettäisiin myös ilman valtion takausta. [...] Minusta mahdollisuuksia saa olla, vaikka ne olisivat riskikkäittä. Minusta veronmaksajille ei pidä vierittää riskiä, jonka opiskelija tai hänen vanhempansa voivat itse ottaa.


Ja jos opiskelialla tai hänen vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta ottaa riskiä? Esim. Vanhempien alkoholi-ongelman takia?

Matti kirjoitti:Voittoa voi tavoitella, vaikka kate ei olisi tärkeintä. Hintaa laskemalla tai kuluja lisäämällä voi joskus kate kasvaa.


Kate on tuotantokustannuksien ja verojen yli menevä osa, eli kate on yhtä kuin voitto.

Matti kirjoitti:Päätelmäsi ei seuraa kirjoittamistasi oletuksista. Köyhien koulutus voi nimittäin parantua, jos siirrytään vapaaseen markkinatalouteen. Köyhät voivat näet vaurastua vapaassa markkinataloudessa ja koulutuksen taso voi yleisesti nousta. Köyhät voivat myös maksaa koulutuksesta enemmän kuin nyt.


Olettaen että hintataso ei karkaa perustulollisen tai pientuloisen ulottumattomiin.

Matti kirjoitti:Kulujen karsiminen ei tarkoita välttämättä koulutuksen huonontumista, varsinkin kun nykyinen kunnan tai valtion byrokratia on niin kallis verrattuna yksityiseen.


En puhu yleisistä, vaan koulunsisäisistä kuluista.

Matti kirjoitti:Vaikka joku köyhä ei kävisi edes koulua, hän voisi silti saada parempaa koulutusta, sillä koulutus ei välttämättä vaadi koulua.


Mutta silloin köyhä ei pystyisi todistamaan osaamistaan ja päätyy kyvyttömäksi toimia muissa kuin matalapalkatuissa työtehtävissä. Ja taas ollaan noidankehässä.

Matti kirjoitti:Tosin perustuloakaan ei tarvita, vaan täysin vapaa markkinatalous voi hoitaa homman.


Miten?

Matti kirjoitti:Eikö?


Ei.

Matti kirjoitti:Pienikin laadunparannus on minusta kyllä merkittävä.


Korjaus; Tutkimuksissa paljastui yhteisrahoitteiset koulut joko yhtä hyviksi tai paremmiksi! Tosin kyse oli amerikkalaisista kouluista, joten tiedä sitten mitä tarkalleen kyseessä.

Matti kirjoitti:Valtion sääntelystä tulisi kyllä minusta päästä eroon, jotta saavutettaisiin laadunparannusta ja suurimmat mahdolliset kustannussäästöt.


Riippuu pitkälti sääntelyn laadusta tai määritelmästä.

Matti kirjoitti:Ruotsissa on paljon enemmän maahanmuuttajia, mikä heikentää Ruotsin tuloksia. Suomessakin itse asiassa on yleensä mahdollista perustaa yksityiskouluja, jotka saavat tukea Ruotsin tapaan.


Korrelaatio löytyy, mutta entä kausaliteetti?

Matti kirjoitti:Minusta tutkimuksia on tehty ihan tarpeeksi, jotta vapaan markkinatalouden etu verrattuna valtiomonopolistiseen sosialismiin on tullut selväksi. Minusta siis ei tarvitse suorittaa pitkiä pilottikokeita ennen ihmisten vapauttamista.


Ottaen

Matti kirjoitti:Moni kunnan tai valtion koulu ei varmaan vapaaehtoisesti ilmoittaudu kilpailulle alttiiksi nykyisen helpon, veronmaksajilta kiristetyn elämän sijaan.


Monta ei tarvitakkaan.

Matti kirjoitti:Nimenomaan väkivallan uhalla otettujen yhteisten rahojen käytön takia monopoli tulee purkaa ja sallia veronmaksajan käyttää rahansa valitsemaansa koulutukseen valtionmonopolin sijasta.


Erona nykyjärjestelmälle missä valtio maksaa kouluille pääluvun mukaan ja vähintään yläasteesta eteenpäin minne haluaa.

Matti kirjoitti:Koulutusseteli myös lisäisi tutkimuksen kysyntää lisäämällä yliopisto-opettajien kysyntää. Tutkimusten mukaan valtion rahoittamasta tuotekehityksestä ei ole hyötyä kilpailukyvylle, mutta yksityisestä on.


Kysymys ei varsinaisesti ollut tuotekehityksestä, vaan suuren luokan tiede-projekteista. Koska niistä ei ole useimmiten vuosiin hyötyä, mikä yritys haluaa kustantaa tutkimusta, joka ei ole edes mediaseksikästä. Vaikka pitkällä tähtämellä tarpeellista talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta.
DataEntity
 
Viestit: 26
Liittynyt: 27.06.2012, 19:07

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Matti » 28.06.2012, 22:57

DataEntity kirjoitti:Ja jos opiskelialla tai hänen vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta ottaa riskiä? Esim. Vanhempien alkoholi-ongelman takia?
Silloin muunlaiset tulonsiirrot tulevat kyseeseen, kuten hyväntekeväisyys, perustulo ja koulutussetelit. Opiskelija voi myös itse rahoittaa opintojaan esimerkiksi tekemällä työtä. Työssä oppiminen on myös yksi mahdollisuus.

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Voittoa voi tavoitella, vaikka kate ei olisi tärkeintä. Hintaa laskemalla tai kuluja lisäämällä voi joskus kate kasvaa.


Kate on tuotantokustannuksien ja verojen yli menevä osa, eli kate on yhtä kuin voitto.
Entä sitten? Miksi se on relevanttia?

DataEntity kirjoitti:Olettaen että hintataso ei karkaa perustulollisen tai pientuloisen ulottumattomiin.
Vapaassa markkinataloudessa kustannustaso laskisi, koska valtion tai kunnan monopolista ja turhasta sääntelystä päästäisiin eroon. Valtion opintotuki nostaa opintojen hintaa esimerkiksi USA:ssa merkittävästi ja sen lakkauttaminen halventaisi hintoja.

DataEntity kirjoitti:En puhu yleisistä, vaan koulunsisäisistä kuluista.
Kyllä koulun sisälläkin poliittinen byrokratia polttaa paljon rahaa.

DataEntity kirjoitti:Mutta silloin köyhä ei pystyisi todistamaan osaamistaan ja päätyy kyvyttömäksi toimia muissa kuin matalapalkatuissa työtehtävissä. Ja taas ollaan noidankehässä.
Kyllä köyhä pystyy todistamaan osaamistaan työkokemuksen avulla. Monet hyväpalkkaiset ovat hankkineet työkokemusta alaltaan ilman muodollista alan koulutusta. Noidankehä ei siis ole väistämätön. Koulutus ei ole monesti kovin tärkeä. Purkamalla sääntelyä muodollinen koulutus menettäisi merkitystään yhä enemmän.

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Tosin perustuloakaan ei tarvita, vaan täysin vapaa markkinatalous voi hoitaa homman.


Miten?
Kerroin jo syitä, miksi täysin vapaa markkinatalous parantaa köyhienkin koulutusta. Perustulo voidaan korvata hyväntekeväisyydellä, vakuutuksilla, säästöillä ja työllä. Perustulo veroin rahoitettuna lamauttaa taloutta ja työntekoa ja köyhdyttää ihmisiä; täysin vapaassa markkinataloudessa talous kasvaisi nopeammin, ihmiset tekisivät enemmän työtä ja olisivat rikkaampia.

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Eikö?


Ei.
No miksei...?

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Pienikin laadunparannus on minusta kyllä merkittävä.


Korjaus; Tutkimuksissa paljastui yhteisrahoitteiset koulut joko yhtä hyviksi tai paremmiksi! Tosin kyse oli amerikkalaisista kouluista, joten tiedä sitten mitä tarkalleen kyseessä.
Amerikkalaiset kunnalliset koulut ovat kuuluja huonoudestaan, joten amerikkalaisille tulisi antaa mahdollisuus valita parempi yksityinen koulu. Nykyisinhän sosialistit ovat estäneet tuon mahdollisuuden.

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Valtion sääntelystä tulisi kyllä minusta päästä eroon, jotta saavutettaisiin laadunparannusta ja suurimmat mahdolliset kustannussäästöt.


Riippuu pitkälti sääntelyn laadusta tai määritelmästä.
Sosialistipoliitikkojen oikkujen mukainen sääntely ei kyllä paranna laatua eikä säästä vaan päinvastoin. Oletko eri mieltä?

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Ruotsissa on paljon enemmän maahanmuuttajia, mikä heikentää Ruotsin tuloksia. Suomessakin itse asiassa on yleensä mahdollista perustaa yksityiskouluja, jotka saavat tukea Ruotsin tapaan.


Korrelaatio löytyy, mutta entä kausaliteetti?
Mitä tarkoitat? Eikö ole aivan selvä kausaliteetti, että maahanmuuttaja, joka osaa huonosti ruotsia, oppii huonommin ruotsinkielisessä koulussa kuin suomenkielinen suomenkielisessä koulussa? Miten Ruotsin vapaakoulut voisivat heikentää koulutuksen tulosta?

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Moni kunnan tai valtion koulu ei varmaan vapaaehtoisesti ilmoittaudu kilpailulle alttiiksi nykyisen helpon, veronmaksajilta kiristetyn elämän sijaan.


Monta ei tarvitakkaan.
Kyllä tarvitsisi varmaan melkein kaikki monopolikoulut altistaa kilpailulle, jotta saavutettaisiin paras tulos. Monopoli on nimittäin niin tehoton.

DataEntity kirjoitti:
Matti kirjoitti:Nimenomaan väkivallan uhalla otettujen yhteisten rahojen käytön takia monopoli tulee purkaa ja sallia veronmaksajan käyttää rahansa valitsemaansa koulutukseen valtionmonopolin sijasta.


Erona nykyjärjestelmälle missä valtio maksaa kouluille pääluvun mukaan ja vähintään yläasteesta eteenpäin minne haluaa.
Suomen valtio on evännyt koulujen toimilupia. Lupabyrokratia on myös niin raskas, että kaikki halukkaat eivät ole voineet perustaa koulua tai kouluttaa itse lapsiaan.

DataEntity kirjoitti:Kysymys ei varsinaisesti ollut tuotekehityksestä, vaan suuren luokan tiede-projekteista. Koska niistä ei ole useimmiten vuosiin hyötyä, mikä yritys haluaa kustantaa tutkimusta, joka ei ole edes mediaseksikästä. Vaikka pitkällä tähtämellä tarpeellista talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta.
Suuren luokan tiedeprojektit tuottavat usein tulosta jo pian. Ne ovat yleensä mediaseksikkäitä. Yritykset ovat kustantaneet sellaisia jo kauan ja voivat kustantaa tulevaisuudessakin. Tutkimusyliopistoja on yksityisiäkin ja itse asiassa yksityiset yliopistot ovat tuottaneet tehokkaammin laadukasta tutkimusta. Tutkimus antaa yliopistolle mahdollisuuden saada hyvin maksavia opiskelijoita.
Matti
 
Viestit: 150
Liittynyt: 11.12.2011, 15:39

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Corto » 29.06.2012, 08:55

Matti kirjoitti:
DataEntity kirjoitti:Mutta silloin köyhä ei pystyisi todistamaan osaamistaan ja päätyy kyvyttömäksi toimia muissa kuin matalapalkatuissa työtehtävissä. Ja taas ollaan noidankehässä.
Kyllä köyhä pystyy todistamaan osaamistaan työkokemuksen avulla. Monet hyväpalkkaiset ovat hankkineet työkokemusta alaltaan ilman muodollista alan koulutusta. Noidankehä ei siis ole väistämätön. Koulutus ei ole monesti kovin tärkeä. Purkamalla sääntelyä muodollinen koulutus menettäisi merkitystään yhä enemmän.

Tämä on minusta hyvin olennaista ja tässä pitää tosiaan olla tarkkana, ettei sekoita näitä kahta asiaa tai perustele toisella toista ristiin. Koulutuksen järjestäminen ja kustantaminen, joista tässä enimmäkseen on puhuttu on yksi asia ja varsinaiset oppilaitosten myöntämät todistukset suoritetuista tutkinnoista tai muut vastaavat ja niiden suhde työllistymiseen ovatkin sitten toinen.

Tiukat muodolliset tutkinnot ja tietojen ja taitojen osoittamisen vaikeus ilman noita tutkintoja ovat selkeitä yhteiskunnallisia ongelmia, joista syytän liiallista valtiollista sääntelyä.

On aivan tarpeettoman kankea ja riskialtis sijoitus (vaikka se siis enimmäkseen kannattava olisikin ja maksoipa sen kuka tahansa) laittaa opiskelija nykymuotoisesti vaikkapa 3-5 vuodeksi kerrallaan opiskelemaan "tutkintoa" siinä toivossa, että hän kykenee tuona aikana kikkailemaan rekisteriinsä tarvittavan määrän pisteitä ylläpitääkseen elämiseensä tarvittavaa rahoitusta ja onnistuu lopuksi kirjoittamaan muodollisen opinnäytetyön, jolla ei ole usein mitään tekemistä minkään kanssa.

Tämän jälkeen onnekas opiskelija sitten valmistuu - eli saa todistuspaperin kouraan ja komean tittelin - mikä saattaa auttaa häntä työllistymisessä ainakin sen ensimmäisen kerran. Tai sitten ei. Saatiinpahan aikaa ja rahaa poltettua. Näin hieman kärjistäen siis.
Corto
 
Viestit: 122
Liittynyt: 25.11.2011, 10:14

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja DataEntity » 10.07.2012, 13:11

Corto kirjoitti:Kyllä köyhä pystyy todistamaan osaamistaan työkokemuksen avulla. Monet hyväpalkkaiset ovat hankkineet työkokemusta alaltaan ilman muodollista alan koulutusta. Noidankehä ei siis ole väistämätön. Koulutus ei ole monesti kovin tärkeä.


Olettaen että joku koulutus on jo taustalla ja että on mahdollista päästä töihin. Myöskin puhun lähinnä peruskoulusta, en ammatillisesta. Ammatillisessa on jo yksityisiä, yksityisistä peruskouluista en ole varma.

Tarkoitan lähinnä sitä, että onko köyhillä oikeus peruskoulutukseen? Joku taso on nykymaailmassa pidettävä sillä on lähes mahdotonta saada töitä ilman peruskoulutusta ja yleneminen on täysin mahdotonta. Vai voitko todistaa olemassaolevan lukutaidottomia toimitusjohtajia?

Keskiajalta ja kehitysmaista on esimerkkejä siitä että modernia, kilpailukykyista tietoyhteiskuntaa on mahdoton rakentaa vain osittain koulutetun kansakunnan varaan.

Hiekkana klassisen liberalismin rattaissa on kylmä tosielämän fakta että moderni vapaa kansalaisvaltio perustuu koulutuksen positiiviseen oikeuteen.

Corto kirjoitti:Purkamalla sääntelyä muodollinen koulutus menettäisi merkitystään yhä enemmän.


Perustuen olettamukseen että sääntelyn poistaminen auttaa aina. En sinänsä puolusta sääntelyä, mutta sen poistamisen ei pidä olettaa aina auttavan.

Corto kirjoitti:Koulutuksen järjestäminen ja kustantaminen, joista tässä enimmäkseen on puhuttu on yksi asia ja varsinaiset oppilaitosten myöntämät todistukset suoritetuista tutkinnoista tai muut vastaavat ja niiden suhde työllistymiseen ovatkin sitten toinen.


Käytännön fakta on että tutkinnolla on nyt merkitystä, tosin epäilen tämän asianlaidan ja sääntelyn oletettua teleologista yhteyttä. Toisaalta olen myös sitä mieltä että järjestelmään on saatava lisää dynaamisuutta ja valinnanvapautta.

Corto kirjoitti:Tiukat muodolliset tutkinnot ja tietojen ja taitojen osoittamisen vaikeus ilman noita tutkintoja ovat selkeitä yhteiskunnallisia ongelmia, joista syytän liiallista valtiollista sääntelyä.


Jälleen sääntely-olettamuksia. On muistettava että sääntely perustuu aikaisempaan käsitykseen asioiden luonteesta ja vaikka se hidastaakin innovaatiota, ei sitä silti voi pitää yksiselitteisenä syynä ongelmiin.

Corto kirjoitti:On aivan tarpeettoman kankea ja riskialtis sijoitus (vaikka se siis enimmäkseen kannattava olisikin ja maksoipa sen kuka tahansa) laittaa opiskelija nykymuotoisesti vaikkapa 3-5 vuodeksi kerrallaan opiskelemaan "tutkintoa" siinä toivossa, että hän kykenee tuona aikana kikkailemaan rekisteriinsä tarvittavan määrän pisteitä ylläpitääkseen elämiseensä tarvittavaa rahoitusta ja onnistuu lopuksi kirjoittamaan muodollisen opinnäytetyön, jolla ei ole usein mitään tekemistä minkään kanssa.


Pointtini nimenomaan onkin että rahoituksen pois riipiminen tuskin luo tarpeeksi muutospainetta varsinaisten ongelmien kannalta; Opetustason rapautuminen, kankea ja geriatrinen ajatusmalliin perustuva järjestelmä.

Corto kirjoitti:Tämän jälkeen onnekas opiskelija sitten valmistuu - eli saa todistuspaperin kouraan ja komean tittelin - mikä saattaa auttaa häntä työllistymisessä ainakin sen ensimmäisen kerran. Tai sitten ei. Saatiinpahan aikaa ja rahaa poltettua. Näin hieman kärjistäen siis.


Ikävä tosiasia on että todistuspaperi on portti työelämään ja sen merkitys lakkaa lähes täysin kun työelämään on päässyt.
DataEntity
 
Viestit: 26
Liittynyt: 27.06.2012, 19:07

Re: Koulutuspolitiikka

ViestiKirjoittaja Corto » 10.07.2012, 17:25

Edellisen viestin lainaukset olivat osittain Matilta, eivät pelkästään minulta. :)
Corto
 
Viestit: 122
Liittynyt: 25.11.2011, 10:14

EdellinenSeuraava

Paluu Politiikka

cron